Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit.  Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2005/03/29/pressosanoma.html

Keskustatunnelin rakentamiskustannusten arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 250 miljoonaa euroa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen arvioi kustannusten jopa tuplaantuvan nykyisestä arviosta.
- Megahankkeen kustannukset lienevät realistisesti arvioiden 500 miljoonaa euroa. Tällaisia rahoja Helsingillä ei ole vuosikymmeniin, ja sitten kun niitä on, suunnitelmat ovat ehtineet varmasti muuttua, ja näin rahat varautumiseen ovat menneet hukkaan, hän sanoo.

Lausunnosta on luettavissa, että koko keskustatunnelihanke on vaakalaudalla. Presso kysyi suurten puolueiden vaikuttajilta selkeän kysymyksen: rakennetaanko keskustatunnelista syvävaihtoehto, pintavaihtoehto vai rakennetaanko tunnelia ollenkaan?
- Toisaalta ajattelen, että voi toteutua, toisaalta myöskin epäilen. Vähän ambivalentti tunne minulla on, kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila (sd) vastasi.
- Haluan uskoa ja uskon, että keskustatunneli rakennetaan, ja tällä hetkellä käytössä olevien selvitysten valossa se menee pinnassa, kommentoi kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok).
- En usko, että tunneli tulee toteutumaan missään muodossa, ellei meillä ole erittäin houkutteleva ja toimiva joukkoliikennejärjestelmä ja muita keinoja rajoittaa yksityisautoilua, kaupunginhallituksen jäsen Tuomas Rantanen (vihr) puolestaan sanoi.
Ei, juu, ehkä. Usko keskustatunneliin alkaa olla hyvin heikko.

Tähän asti keskustatunnelia on siis suunniteltu pintavaihtoehdon kautta. Nyt ollaan Pekka Korpisen ja kaupunginhallituksen pyynnöstä selvityttämässä syvävaihtoehtoa.
- Asiaa on tutkittu liian vähän. Syvätunneli on halvempi ja helpompi rakentaa kuin pintatunneli, joka rakentuessaan häiritsee keskustaan tulevaa junaliikennettä ehkä vuosikausia. Lisäksi siihen on pakko varautua etukäteen, mikä sekin tulee kalliiksi, perustelee Korpinen selvityspyyntöään.
Tähän asti Helsingin keskustatunnelia on perusteltu sillä, että se vähentäisi keskustan liikennevirtoja ja vapauttaisi Kaivokadun joukkoliikenteelle. Pitkänä suunnitteluaikana on kuitenkin tapahtunut kaikenlaista.
Aleksanterinkadulle on tulossa huoltotunneli, josta on liittymiä maanalaisiin pysäköintitiloihin, Kampin keskus valmistuu, länsimetrosta puhutaan yhä painavammin sanankääntein.
- Aikanaan keskustatunnelia perusteltiin kävelykeskustan tulemisella, yritystoiminnan vetovoimaisuuden lisäämisellä keskustassa sekä liikennemäärien kasvulla. Osa perusteista on muuttunut. Tässä on ihan selvästi uuden selvittelytyön paikka, Anttila sanoo.
Syksyyn mennessä selvitetään siis tarkemmin syvätunnelivaihtoehtoa. Sen osalta tarkastellaan myös sitä, tarvitaanko tunnelista lainkaan ulostuloa Töölönlahdella. Ellei, rakentaminen helpottuu ja halpenee, mutta yhteydet keskustan pysäköintitunneleihin heikkenevät.
Jos ulostulo unohdettaisiin, Töölönlahden uusiin taloihin voisi hyvin rakentaa kellaritilaa - kunhan kellaritilan rakentamisen kielto poistettaisiin asemakaavasta.
...
... Varauksien tekeminen on toinen juttu, Anttila sanoo.
... Ajattelen, että kun keskustatunnelin asemakaava on tehty, asia on hoidettu varmaan hyvin, hyvin pitkäksi ajaksi, Anttila sanoo.
... Sen rakentamiseen varautuminen kalliilla investoinneilla Töölönlahdella ei tunnu mielekkäältä, Rantanen sanoo.
... olennaista on, että saataisiin kaavoitusprosessit eteenpäin ... Tatu Rauhamäki toteaa."

Kellaritilaongelma on ollut ilmeisen vahvasti vaikuttamassa siihen, että syvätunnelivaihtoehto on noussut uudelleen esiin. Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen ja kaupunginhallitus pyytävät kaupunkisuunnittelulautakuntaa nyt selvittämään tarkemmin nimenomaan syvävaihtoehtoa. Sitä on tähän saakka pidetty huonompana vaihtoehtona. Syvävaihtoehto eroaisi pintavaihtoehdosta merkittävimmin juuri Töölönlahden kohdalla. Syvätunneli sukeltaisi Töölönlahden kalliossa peräti 20 metriä pintatunnelia syvemmälle, noin 30 metriin saakka. Syvätunneliin tulisi siten jyrkkä mäki, joka 800 metrin matkalla Mechelininkadulta Töölönlahdelle laskeutuisi 30 metrin maksimisyvyyteen.

Pintatunnelivaihtoehdossa olisi liittymät kaikkiin keskustan pysäköintilaitoksiin. Syvätunnelivaihtoehdossa idästä tuleville autoille ei voitaisi rakentaa liittymää Forumin pysäköintilaitokseen. Myös liittymästä Forumin pysäköintilaitokseen tulisi hankala ja jyrkkä.
...

Syvävaihtoehdon suurimpana ongelmana pidetään tunnelin ja maanpinnan välistä yhteyttä Töölönlahdella. Jotta autoilija pääsisi Töölönlahdenkadulta tai Elielin parkkihallista keskustatunneliin, hän joutuisi kiertämään Töölönlahdella puolen kilometrin lenkin, joka olisi samalla alaspäin viettävä spiraali. Lenkin avulla pitäisi laskeutua tunneliin, noin 25 metriä alaspäin. Ratkaisua ei voida pitää kovin käytännöllisenä.

Spiraalin rakentaminen olisi kallista, ja se tarkoittaisi, että Töölönlahden puistoalueella olisi työn ajan suuri avomonttu. Jos spiraali rakennettaisiin, uusien korttelien kellaritilan määrää voitaisiin lisätä vain neljänneksellä. Maanalaisen rakennusoikeuden lisäys koskisi juuri niitä tontteja, joiden nyt on uumoiltu valtion ja kaupungin välisessä jaossa menevän kaupungille. Toinen näistä kortteleista on enemmän tai vähemmän julkisesti menossa Sanomille.

Nyt Pekka Korpinen on pyytänyt myös selvitystä siitä, onko yhteys maanpinnalle ollenkaan tarpeellinen Töölönlahdenkadulla. Tähän saakka tunnelin kannattajat ovat pitäneet tätä yhteyttä välttämättömänä keskustatunnelin rakentamisperusteena. Vain siten keskustan liikennevirtoja voitaisiin pienentää ja Kaivokatu voitaisiin varata joukkoliikenteelle. Maanalainen asemakaava on tärkeä, jotta tunnelin tilanvaraus säilyisi ja maanpäällisten kortteleiden suunnittelussa päästäisiin nykyistä pidemmälle. Kysymys on lähinnä siitä, että tunnelin rakentamiseen tulevaisuudessa pitäisi varautua. Jos tunnelia ajatuksena ei haluta hylätä lopullisesti, on ennen Töölönlahden maanpäällistä rakentamista rakennettava maan alle tiettyjä tunnelin osia. Siksi nyt pitäisi päättää, mitä maan alle joskus tehdään, jos tehdään: syvä- vai pintavaihtoehto, vai vielä jokin muu.
...

Keskustatunneli on kuulunut kantakaupungin suunnitelmiin eritasoisena yli 25 vuoden ajan. Viimeksi pinta- ja syvävaihtoehtoja vertailtiin vuonna 1994. Viisi vuotta myöhemmin kaupunginhallitus hyväksyi keskustatunnelin pintavaihtoehdon liikennesuunnitelman.

Kaupunginhallitus antoi nyt syvävaihtoehdon tarkempien selvitysten tekemiseen reilut puoli vuotta aikaa, syyskuun loppuun. Selvityksen jälkeen asia menee kaupunkisuunnittelulautakuntaan ja sitten kaupunginhallitukseen."

Kauppalehti. Presso lauantaina 19.03.2005.


Tontit jaetaan tänä vuonna
"Töölönlahden kuvio on mennyt uusiksi monesta syystä. Aleksin alittava huoltotunneli ja Kampin valmistuminen muuttavat keskustan liikennevirtoja.

Tätäkin tärkeämpi muutos tapahtui helmikuussa, kun huomattiin, että kaupungille jää Töölönlahdelle rakennusoikeutta kaksi korttelia aiemmin ennakoidun yhden sijasta.
Kaupungilla ja SanomaWSOY:llä on jo pariin kertaan jatkettu etuosto-oikeussopimus Töölönlahdella. Tarkasti ottaen kysymys ei ole tontista Töölönlahdella, vaan kauppakirjassa puhutaan tontista, tonteista tai rakennusoikeudesta Kamppi-Töölönlahti-alueelta "siten, että se muodostaa noin 20 000 kerrosneliön suuruisen rakennuskokonaisuuden". Kaupunki on tarjonnut Sanomille mahdollisuutta hankkia toimistotilaa Ruoholahdesta ja Pasilasta, mutta ne eivät ole kelvanneet.

- Ei siis ole määritelty, että tilan pitää olla Töölönlahdella tai edes yhdessä paikassa tai että se on edes tontti tai rakennusoikeus, toteaa kiinteistölakimies Jaakko Stauffer kiinteistöviraston tonttiosastolta.
- Sen voin sanoa, että Töölönlahdesta on puhuttu, Stauffer kertoo.

Töölönlahden kortteleista kaksi pohjoisinta on näillä näkymin menossa valtiolle. Kaupungille olisi tulossa pohjoisesta katsottuna kolmas kortteli sekä se, joka sijaitsee välittömästi Sanomataloa vastapäätä Töölönlahdenkadun länsipuolella. Eli se, joka on nykyiseen Sanomataloon verrattuna toisella puolella uutta Eero Erkon katua. Töölönlahdenkadun itäpuolella, radan varressa on vielä yksi kortteli, joka olisi menossa valtiolle.

Maanvaihtosopimuksesta neuvotellaan paraikaa kaupungin ja Senaattikiinteistöjen kesken. Valtion puolelta asia edellyttää eduskunnan hyväksyntää, kaupungissa asiasta päättää valtuusto.
- Alkuperäinen aikataulu oli sellainen, että kuvittelimme, että järjestely voisi olla eduskunnassa ennen kesälomaa tai ainakin tämän vuoden aikana, Stauffer sanoo.
SanomaWSOY:n rakentamisesta alueelle ei vielä tiedetä.
- Kun tiedetään valtion ja kaupungin välinen lopullinen tonttien jako, tarjoamme Sanomille jotakin. Siihen olemme Sanomien kauppakirjassa aikanaan sitoutuneet, emme mihinkään muuhun."

Kauppalehti. Presso lauantaina 19.03.2005.


Sanomatta paras?
Kommentti
Elisa Tikkanen

Ihan ensimmäiseksi: olen ollut Sanomatalossa töissä. Se oli mukava työpaikka. Moni ystävä työskentelee Sanomissa yhä. Minulla ei ole mitään henkilökohtaista Sanomia vastaan. Mutta.